Keskeiset käsitteet

Vastuullisuuteen, ESG-kehitykseen ja vastuullisuusraportointiin liittyy paljon käsitteitä ja lyhenteitä, joita käytetään niin sääntelyssä, raportoinnissa kuin organisaatioiden arjessa. Sääntelyn ja lainsäädännön kehittyessä, uudet käsitteet voivat olla vaikea ymmärtää. Alla on koottu keskeisiä termejä, joita käytetään vastuullisuustyön, raportoinnin ja viestinnän yhteydessä. 

Yritysvastuu

Organisaation vastuu sen toiminnan taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Vastuullisuus kattaa esimerkiksi ympäristövaikutukset, työntekijöiden hyvinvoinnin, toimitusketjujen vastuullisuuden sekä hyvät hallintotavat. 

ESG (Environmental, Social, Governance)

ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance, ja sillä viitataan vastuullisuuden kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan. ESG-kehys on keskeinen erityisesti vastuullisuusraportoinnissa. 

Kestävä kehitys

Kehitys, joka turvaa nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Organisaatioiden näkökulmasta tämä tarkoittaa toimintaa, jossa huomioidaan taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 

Kestävä liiketoiminta

Toimintamalli, jossa organisaatio huomioi toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä pyrkii toimimaan mahdollisimman pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. 

Vastuullisuusraportointi

Organisaation toimintaa koskevien ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten vaikutusten raportointia. Raportoinnin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tarjota sidosryhmille tietoa vastuullisuustyöstä. 

ESG-raportointi

Organisaation ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallintotapoja koskevien tietojen raportointia. ESG-raportointi on keskeinen osa modernia vastuullisuusraportointia ja sitä hyödynnetään esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajien analyysissä. 

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kuvaa jonkin toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Organisaatioissa hiilijalanjälkeä käytetään usein mittarina ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ilmastotavoitteiden seurannassa. 

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt

Päästöjä jaotellaan usein kolmeen luokkaan: 

  • Scope 1: toimijan omasta toiminnasta syntyvät suorat päästöt 

  • Scope 2: ostetun energian käytöstä syntyvät päästöt 

  • Scope 3: epäsuorat päästöt, jotka syntyvät esimerkiksi toimitusketjuissa tai tuotteiden käytössä. 

Vastuullisuusstrategia

Suunnitelma siitä, miten organisaatio kehittää vastuullisuuttaan osana toimintaansa. Strategia määrittelee tavoitteet, keskeiset teemat sekä toimenpiteet, joilla vastuullisuustyötä edistetään.  

EU-taksonomia

Euroopan unionin luokittelujärjestelmä, jonka tavoitteena on määritellä, millainen taloudellinen toiminta voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäväksi. Taksonomiaa käytetään erityisesti rahoitusmarkkinoilla ja sijoittajien päätöksenteossa. 

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)

CSRD on Euroopan unionin direktiivi, joka laajentaa vastuullisuusraportointia ja yhtenäistää raportointivaatimuksia EU:ssa. Direktiivin tavoitteena on parantaa vastuullisuustietojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä. 

ESRS (European Sustainability Reporting Standards)

ESRS on EU:n vastuullisuusraportointistandardien kokonaisuus, joka määrittää mitä tietoja organisaatioiden tulee raportoida CSRD-direktiivin mukaisesti. Standardit käsittelevät muun muassa ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallintotapoja.